Julkaistu 25.7.2026

Siedätyshoito siitepölyallergiaan — mitä se on ja kenelle se sopii?

Antihistamiini ja nenäsuihke auttavat moneen, mutta ei kaikkiin — jos oireet toistuvat vuodesta toiseen lääkkeistä huolimatta, siedätyshoito voi olla harkinnan arvoinen vaihtoehto. Toisin kuin oireenmukainen lääkitys, siedätyshoito pyrkii puuttumaan allergian syyhyn. Käydään läpi mitä se tarkoittaa käytännössä, ja katso myös heinä- ja pujokauden oireet ja suojautuminen sekä koko Suomen siitepölykalenteri.

Mitä siedätyshoito on?

Siedätyshoito on ainoa allergialääkitys, joka pyrkii vaikuttamaan itse allergian syyhyn, ei vain oireisiin. Hoidossa elimistöä totutetaan pieninä, vähitellen kasvavina annoksina siihen ainesosaan — esimerkiksi koivun tai timotein siitepölyyn — joka aiheuttaa oireet. Ajan mittaan kehon säätely-T-solut aktivoituvat ja vaimentavat allergiaa ylläpitävien solujen toimintaa, ja elimistöön kehittyy suojaavia vasta-aineita. Tuloksena oireet vähenevät ja lääkkeiden tarve pienenee — useimmilla jo hoidon ensimmäisen vuoden aikana.

Kaksi hoitomuotoa: pistokset ja tabletit

Suomessa siedätyshoitoa toteutetaan kahdella tavalla. Pistoshoidossa (SCIT) allergeeniuutetta annetaan ihon alle olkavarteen — aluksi viikoittain nousevin annoksin noin kahden kuukauden ajan, sitten ylläpitoannoksina noin kuuden viikon välein. Jokaisen pistoksen jälkeen vastaanotolla ollaan seurannassa noin puoli tuntia. Tablettihoidossa (SLIT) allergeeni on puristettu kielen alle asetettavaksi tabletiksi, joka otetaan kotona kerran päivässä. Ensimmäinen annos annetaan aina valvotusti terveydenhuollon yksikössä, minkä jälkeen annostelu jatkuu itsenäisesti. Suomessa on tabletteina saatavilla valmisteita timoteille, koivulle ja pölypunkille.

Kenelle siedätyshoito sopii?

Siedätyshoitoa harkitaan yleensä silloin, kun oireenmukaisesta lääkityksestä (antihistamiinit, nenäsuihkeet) huolimatta oireet toistuvat vuodesta toiseen ja heikentävät selvästi elämänlaatua. Edellytyksenä on lääkärin varmistama, IgE-välitteinen allergia sekä motivaatio sitoutua monivuotiseen hoitoon. Hoitoa ei yleensä aloiteta raskauden tai imetyksen aikana, alle 5-vuotiaille, eikä jos astma on huonossa hoitotasapainossa tai käytössä on tietyt muut lääkitykset (esim. beetasalpaajat). Lopullisen arvion sopivuudesta tekee aina lääkäri.

Milloin ja miten hoito aloitetaan?

Siitepölyallergian siedätyshoito aloitetaan aina siitepölykauden ulkopuolella, jotta elimistö ei ole samaan aikaan altistuneena luonnollisesti ilmassa olevalle siitepölylle. Pistoshoito aloitetaan tyypillisesti syksyn ja alkutalven aikana (elo–helmikuu), tablettihoito useimmiten tammikuussa. Käytännössä arvioon kannattaa hakeutua jo kesällä tai alkusyksystä, koska aloitusvaiheeseen ja lähetteen käsittelyyn kuluu aikaa.

Kuinka kauan hoito kestää, ja kuinka hyvin se tehoaa?

Siitepölyallergian siedätyshoito kestää tyypillisesti kolme vuotta. Tutkimusten mukaan noin 80–90 % hoitoa saaneista kokee lopulta selkeää helpotusta oireisiinsa, ja vaikutus voi jatkua vielä vuosia hoidon päättymisen jälkeen. Yleisimmät haittavaikutukset ovat lieviä: pistoshoidossa pistoskohdan turvotusta tai punoitusta, tablettihoidossa suun tai kurkun kutinaa erityisesti hoidon alkuvaiheessa. Vakavat reaktiot ovat harvinaisia, minkä vuoksi ensimmäiset annokset annetaan aina seurannassa.

Mistä siedätyshoitoa saa Suomessa, ja mitä se maksaa?

Siedätyshoitoon pääsee lääkärin lähetteellä julkisen terveydenhuollon erikoissairaanhoitoon, työterveyshuollon kautta tai yksityisiltä lääkäriasemilta. Kustannukset vaihtelevat hoitomuodon ja sairaanhoitopiirin mukaan: julkisella puolella pistoshoidon koko kolmen vuoden hoitojakson kustannusten on arvioitu olevan suuruusluokkaa 100–600 euroa, tablettihoidon puolestaan noin 1 800–2 000 euroa — tablettien kustannukset kertyvät osana lääkekattoa, joka useimmilla täyttyy kalenterivuoden aikana. Tarkista ajantasainen hinta-arvio omalta hoitopaikaltasi, sillä kustannukset vaihtelevat alueittain ja voivat muuttua.

Kannattaako siedätyshoito?

Jos siitepölyallergia rajoittaa selvästi arkea kesästä toiseen eivätkä tavalliset lääkkeet enää riitä, siedätyshoito kannattaa ottaa puheeksi lääkärin kanssa — parhaimmillaan se voi vähentää oireita vuosikymmeniksi eteenpäin. Se ei kuitenkaan ole pikaratkaisu: hyöty näkyy vasta kuukausien tai vuoden käytön jälkeen, ja hoito vaatii sitoutumista. Siihen asti kannattaa seurata siitepölytasoja ja ajoittaa ulkoilua niiden mukaan — juuri siihen Siitepölytilanne.fi on tehty.

Tämä artikkeli ei ole terveydenhuollon palvelu eikä korvaa lääkärin arviota — se on yleistä tietoa siedätyshoidosta. Sopivuuden sinulle arvioi aina lääkäri.

Lähteet: Käypä hoito — Siedätyshoito, Allergia-, iho- ja astmaliitto — Siedätyshoito ja allerginen nuha, Terveyskirjasto — Siedätyshoito