Julkaistu 15.4.2026 · Päivitetty 9.8.2026

Siitepölykalenteri 2026 – milloin mikä kasvi kukkii?

Noin joka viidennellä suomalaisella eli n. 20 %:lla on siitepölyallergia. Oireet eivät kuitenkaan johdu yhdestä kasvista, vaan Suomessa on useita eri siitepölykausia keväästä syksyyn — ja jokaisella on oma, tunnistettava ajankohtansa, joka lisäksi vaihtelee huomattavasti sen mukaan missä päin Suomea asut. Tässä artikkelissa käymme läpi kaikki tärkeimmät siitepölyä tuottavat kasvit, niiden kaudet ja alueelliset erot. Jos pohdit erityisesti lapsesi oireita, lue myös oma juttumme lapsen siitepölyallergiasta.

Suomen siitepölykalenteri

Alla oleva kalenteri näyttää yleisimpien siitepölykasvien tyypilliset kaudet kuukausittain. Todelliset ajankohdat vaihtelevat vuosittain sään mukaan ja voivat alkaa Etelä-Suomessa useita viikkoja, joskus jopa kuukauden verran, aiemmin kuin Pohjois-Suomen ja Lapin alueilla.

Puut keväällä: leppä, pähkinäpensas ja koivu

Kevät avaa siitepölykauden, ja kasvien järjestys pysyy vuodesta toiseen hyvin samana vaikka tarkat päivämäärät vaihtelevat. Ensimmäisenä kukkii yleensä pähkinäpensas, aivan lepän kannoilla tai jopa hieman ennen sitä — Etelä-Suomessa esimerkiksi Turussa lepän kukinta on tyypillisesti käynnistynyt jo maaliskuun toisella viikolla. Koivu seuraa lepän ja pähkinäpensaan perässä huhti-kesäkuussa, ja se on Suomen merkittävin yksittäinen allergiaoireiden aiheuttaja — suurin osa siitepölyallergioista liittyy juuri koivuun.

Etelä-Suomi vs. Pohjois-Suomi ja Lappi — kuinka paljon ajankohta eroaa?

Suomi on pitkä maa pohjois-etelä-suunnassa, ja se näkyy suoraan siitepölykausien ajoituksessa. Kun leppä on Turussa aloittanut jo maaliskuun toisella viikolla, vastaava ajankohta osuu Oulun seudulla usein vasta huhtikuulle — ero on siis useita viikkoja saman kevään sisällä. Koivulla ero voi olla vielä suurempi: kukinta voi Etelä-Suomessa alkaa yli kuukauden aiemmin kuin Lapissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun Etelä-Suomessa koivukausi on jo ohi, se voi Pohjois-Suomessa vasta olla käynnistymässä. Yhden valtakunnallisen keskiarvon seuraaminen antaakin helposti harhaanjohtavan kuvan omasta tilanteestasi — olemme kirjoittaneet aiheesta tarkemmin artikkelissa miksi siitepölytieto kannattaa katsoa maakunnittain. Juuri tästä syystä Siitepölytilanne.fi näyttää siitepölytasot aina oman maakuntasi tarkkuudella, ei koko maan keskiarvona.

Tammi ja mänty toukokuun ja kesäkuun vaihteessa

Tammi kukkii pääosin touko-kesäkuussa, koivukauden loppupuolella tai heti sen jälkeen. Mänty puolestaan pölyttää näyttävästi touko-heinäkuussa — keltainen mäntysiitepöly leviää laajalle ja näkyy jopa autojen pinnoilla, vaikka sen allergisoiva vaikutus on useimmille suhteellisen lievä verrattuna koivuun.

Heinät ja pujo kesällä ja alkusyksystä

Heinäkasvien (yli 40 eri lajia Suomessa) siitepölykausi ajoittuu kesä-elokuulle ja on pahimmillaan keskikesällä. Pujo kukkii heinäkuusta syyskuulle, painottuen elokuuhun, ja sitä kasvaa erityisesti joutomailla, pientareilla ja teiden varsilla. Pujoallergikon kannattaa huomioida myös yksi vähemmän tunnettu ilmiö: kun Suomen oma pujokausi on päättymässä, ilmavirtaukset voivat tuoda pujon siitepölyä kaukokulkeumana Etelä-Euroopasta aina lokakuulle asti — eli oireet voivat jatkua vielä senkin jälkeen kun paikallinen pujo on lakannut kukkimasta. Heinä- ja pujoallergiasta olemme kirjoittaneet tarkemman artikkelin täältä.

Miksi tarkka ajankohta vaihtelee vuosittain

Yllä oleva kalenteri kertoo tyypillisen ajoituksen, mutta todellinen kausi siirtyy vuosittain sään mukaan: lämmin kevät voi aikaistaa lepän ja koivun kukintaa jopa viikoilla, kun taas kylmä ja sateinen jakso voi siirtää sitä myöhemmäksi. Ilmatieteen laitoksen mukaan ilmastonmuutos on jo aikaistanut siitepölykautta Euroopassa, ja lämpenevät syksyt voivat jatkossa myös pidentää kautta entisestään. Tämä on juuri syy miksi kiinteä kalenteri ei koskaan korvaa ajantasaista seurantaa: Siitepölytilanne.fi näyttää oman alueesi todellisen, päivittäin päivittyvän siitepölytason kalenterin sijaan, jotta tiedät tarkalleen milloin juuri sinun kautesi on käynnissä — ei vain milloin se keskimäärin olisi.

Näin siitepölyallergia oireilee

Oireiden voimakkuus riippuu suoraan siitepölyn määrästä ilmassa. Siitepölytilanne.fi:n asteikolla 0 tarkoittaa ettei siitepölyä ole havaittavissa, 1 matalaa tasoa jolloin oireet ovat epätodennäköisiä, 2–3 kohtalaista tasoa jolloin herkimmät saattavat tuntea oireita, ja 4–5 korkeaa tasoa jolloin useimmat allergiset tuntevat oireita ja kannattaa varautua lääkitykseen. Tyypillisiä oireita ovat:

• Vuotava, kutiseva tai tukkoinen nenä
• Silmien punoitus, kutina ja vetistys
• Aivastelu ja ärsytysyskä
• Kurkun ja korvien kutina
• Väsymys ja keskittymisvaikeudet siitepölykauden aikana

Näin suojaudut siitepölykaudella

• Seuraa päivittäistä siitepölyennustetta ja ajoita ulkoilu rauhallisempiin hetkiin
• Pidä ikkunat kiinni erityisesti kuivina ja tuulisina päivinä, jolloin pitoisuudet nousevat usein korkeimmilleen iltapäivästä alkuillasta
• Vaihda vaatteet ja käy suihkussa ulkoilun jälkeen
• Suosi ulkoilua sateen jälkeen, jolloin ilman siitepölypitoisuus on tyypillisesti matalampi
• Jos oireet ovat voimakkaita tai toistuvia, kannattaa kääntyä apteekin tai lääkärin puoleen sopivan hoidon arvioimiseksi

Tämä artikkeli ei ole terveydenhuollon palvelu eikä korvaa lääkärin arviota — se on yleistä tietoa siitepölykausien ajoittumisesta.

Lähteet: Allergia-, iho- ja astmaliitto — Siitepölyallergia, Turun yliopisto, Siitepölytiedotus — Siitepölykausi, Terveystalo, Siitepolytieto.fi, Ilmatieteen laitos — ilmastonmuutos ja siitepölykausi