Julkaistu 10.7.2026 · Päivitetty 9.8.2026

Heinä- ja pujoallergia heinäkuussa – näin tunnistat oireet ja suojaudut

Jos nenäsi alkoi vuotaa ja silmät kutisemaan juuri nyt kesällä, syy ei ole enää koivu tai leppä — heinäkuussa siitepölykauden pääosassa ovat heinät ja pujo. Tässä käymme läpi milloin niiden pitoisuudet ovat pahimmillaan ja miten oireita voi lievittää. Katso myös koko Suomen siitepölykalenteri kaikista kasveista.

Milloin heinän siitepölykausi on pahimmillaan?

Heinäallergia (heinänuha) on yksi Suomen yleisimmistä siitepölyallergioista — Allergia-, iho- ja astmaliiton mukaan noin joka viides suomalainen kärsii siitepölyallergiasta, ja heinät ovat sen taustalla useimmiten kesäkuukausina. Suomessa kasvaa yli 40 heinälajia, jotka tuottavat allergisoivaa siitepölyä, mutta pahimpia oireiden aiheuttajia ovat erityisesti timotei ja nurmipuntarpää. Timotei on levinnyt käytännössä koko maahan ja sitä viljellään laajalti myös karjan rehuksi, joten sitä kasvaa paitsi niityillä myös pelloilla lähes joka puolella.

Siitepölykausi ajoittuu pääosin kesä-elokuulle, ja pitoisuudet nousevat korkeimmilleen keskikesällä heinäkuun tienoilla, kun suurin osa heinistä kukkii. Pitoisuudet ovat tyypillisesti suurimmillaan lämpiminä, kuivina ja hieman tuulisina päivinä — sade sen sijaan huuhtoo siitepölyä pois ilmasta ja tuo hetkellistä helpotusta oireisiin. Ilmastonmuutos on jo nyt vaikuttanut ajoitukseen: heinän siitepölykausi alkaa nykyään noin kuukauden aiemmin kuin 40 vuotta sitten, mikä pidentää altistumisaikaa entisestään.

Entä pujo?

Pujo kukkii heinistä hieman myöhemmin, ja sen siitepölykausi ajoittuu heinä-syyskuulle painottuen erityisesti elokuuhun. Pujoa kasvaa runsaasti joutomailla, niityillä ja teiden varsilla, joten sen pitoisuudet voivat vaihdella paljon paikkakunnittain ja jopa saman kaupungin sisällä riippuen lähialueen kasvillisuudesta. Osa pujon aiheuttamista oireista ei myöskään johdu vain paikallisesta kasvustosta: tuuli voi kuljettaa pujon siitepölyä pitkiäkin matkoja Etelä-Euroopasta asti, mikä voi pitkittää oireita vielä lokakuulle vaikka Suomen oma pujokausi olisi jo päättynyt.

Heinäkuussa heinän ja pujon kaudet menevät osittain päällekkäin, mikä selittää miksi moni kokee oireiden olevan erityisen sitkeitä juuri tähän aikaan vuodesta. Molempien aiheuttamat oireet ovat pääosin samantyyppisiä: nenän tukkoisuus, aivastelu ja kutina, silmien kutina, kirvely ja punoitus, kurkun ärsytys, yskä sekä väsymys ja keskittymisvaikeudet erityisesti pahimpina pitoisuuspäivinä.

Ristiallergia: kun heinä tai pujo aiheuttaa oireita myös ruoasta

Osalle heinä- tai pujoallergikoista oireita voi tulla myös tietyistä ruoka-aineista — tätä kutsutaan ristiallergiaksi tai suuoireyhtymäksi (oral allergy syndrome). Kyse ei ole varsinaisesta ruoka-aineallergiasta, vaan siitä että elimistö tunnistaa ruoasta samankaltaisia proteiineja kuin siitepölystä ja reagoi niihin samalla tavalla.

Heinäallergikoilla tyypillisiä oireita aiheuttavia ruoka-aineita ovat muun muassa maapähkinä, kiivi, meloni sekä vilja- ja palkokasvit kuten ruis, vehnä, kaura, maissi, riisi, soija ja herne, samoin kuin tomaatti ja sipuli. Pujoallergikoilla ristiallergia liittyy useimmiten selleriin, porkkanaan, fenkoliin, persiljaan, korianteriin ja sinappiin — sellerin kohdalla reaktio voi olla voimakas jopa kypsennettynä. Tätä pujon, sellerin, porkkanan ja mausteiden ristiallergiaryhmää aiheuttaa profiliini-niminen kasvikunnan yleinen entsyymi, ja se koskettaa noin kolmasosaa pujoallergikoista. Suomessa ilmiö on vielä melko harvinainen, mutta yleisempi Keski- ja Etelä-Euroopassa.

Tyypillisiä oireita ovat suun ja nielun kutina sekä huulten ja kielen lievä turvotus heti ruoan syömisen jälkeen, joskus myös silmien ja nenän kutina. Useimmilla oireet ovat lieviä ja rajoittuvat suuhun, mutta jos oireet ovat voimakkaita, laajenevat kurkkuun asti tai niihin liittyy muita anafylaksian merkkejä, kannattaa hakeutua lääkäriin — ristiallergian voimakkuus voi myös vaihdella kauden mukaan, usein pahimmillaan silloin kun myös siitepölypitoisuus on korkealla.

Näin lievennät oireita arjessa

• Seuraa päivittäistä siitepölyennustetta ja suunnittele ulkoilu pitoisuuksiltaan rauhallisempiin hetkiin
• Pidä ikkunat kiinni erityisesti kuivina ja tuulisina päivinä, jolloin pitoisuudet nousevat usein korkeimmilleen iltapäivästä alkuillasta
• Vaihda vaatteet ja käy suihkussa ulkoilun jälkeen, jotta siitepöly ei kulkeudu sisätiloihin tai sänkyyn
• Suosi ulkoilua sateen jälkeen tai sateisella säällä, jolloin ilman siitepölypitoisuus on tyypillisesti matalampi
• Jos huomaat oireita myös tietyistä raa'oista hedelmistä, kasviksista tai mausteista pahimman siitepölykauden aikana, kyse voi olla ristiallergiasta — usein kypsentäminen vähentää oiretta, mutta sellerin kohdalla ei aina
• Katso mikä apteekin lääke auttaa mihinkin oireeseen — jos oireet ovat voimakkaita tai toistuvia lääkkeistäkin huolimatta, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen: myös siedätyshoito voi olla vaihtoehto

Tämä artikkeli ei ole terveydenhuollon palvelu eikä korvaa lääkärin arviota — se on yleistä tietoa siitepölykausien ajoittumisesta ja niihin liittyvistä ilmiöistä.

Lähteet: Allergia-, iho- ja astmaliitto — Siitepölykausi, Siitepolytieto.fi, Siitepolytieto.fi — Heinäallergia, Siitepolytieto.fi — Ristiallergia, Ravitsemustalo.fi — Pujo-selleri-porkkana-mausteallergia